Silaannarmik mingutsitsineq nukissiuutinit atuinermeersoq
2015-imi silaannarmik drivhusgassinik mingutsitsineq nukissiuutinit atuinermeersoq CO2-mut assersuunnera 523.963 tonsiusimavoq, silaannarmik mingutsitsinerup 93,8 pct.-eralugu. 2014-imut sanilliullugu 0,6 pct.-imik qaffasinneruvoq. 1990-imut sanilliullugu 16,2 pct.-imik apparsimalluni. Drivhusgassi kuldioxid (CO2) 520.393 tonsiusimavoq 2015-imi nukissiuutinit atuinermit mingutsitsinerup 99,3 pct.-erivaa.
Titartagaq 1. Nukissiuutinit atuinermit drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq
1990-ip kingorna nukissiuutit atorneqartartut allanngorsimapput. Nukissiuutit piujuaannartut gasuuliamut ilaatigut taarsiullugit atorneqalersimapput.
Nukissiuutit atorneqartut allanngornerisa kingunerisaanik silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq malunnartumik annikilliartorsimanngilaq. Aningaasaqarneq ajunnginneruleraangat malunnartumik ikummatissanit piujuaannartunit nunap iluanit ikummatissat atorneqarnerulertarput.
1989-imi eqqakkanit kissamik atuilernermit aamma 1993-imi erngup nukinganik atuilernermit nukimmik piujuaannartumik atuineq annertusiartuinnavippoq. Piujuaannartumik atuinerup annertusiartuinnarnerata ilaatigut kingunerisaanik, nukissiuutinik atuineq tamakkerlugu eqqarsaatigissagaani, silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq annertusiartorsimanngilaq. 1990-imiit nukissiuutinik atuineq 1,8 pct.-imik annertusisimagaluartoq, nukissiuutinik atuinermit silaannarsuarmik mingutsitsineq 16,2 pct.-imik annikillisimavoq.
Titartagaq 2. Drivhusgassinik silaannarsuarmik mingutsitsinerit
Nunap iluanit ikummatissanik atuinerup annikillinera piujuaannartunit nukissiuutinik atuinerulernerup kingunerisaanik atuinermit drivhusgassimik mingutsitsineq annikinnerulersimavoq. 2015-imi GJ-imut nukissiuutinik atuineq tamakkerlugu 60,1 kg drivhusgassiusarsimavoq 1990-imi 73,0 kg-usarsimasoq. Nukimmik atuinermi GJ-imi ataatsimi mingutsitsineq 17,7 pct.-imik annikillisimavoq, tamanna titartakkami 3-mi takuneqarsinnaavoq.
Titartagaq 3. Nukimmik atuinermi GJ-imi drivhusgassimik mingutsitsineq
Nukissiuutit uani pingasunut immikkoortitaapput: Nukissiorfiit (Energisektoren) (misissuinerit, aatsitassarsiornerit aamma aatsitassat suliarneqarnerat), nukissiorneq (Konverteringssektoren) (innaallagissiorneq aamma kissaliorneq) aamma atuineq (Endeligt forbrug) (assartuinermi ingerlassinermilu atuineq aamma angerlarsimaffinni suliffeqarfinnilu atuineq).
1990-imi nukissiuutinit atuinermit drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq CO2-mut sanilliunnera (CO2-ækvivalent) 625.197 tonsiusimavoq. Kisitsit pineqartoq siusinnerusukkut saqqummersitami 1990-2003-mi LGP flaskegassimik atuinermik kisitsisit nutaat tunngavigalugit iluarsineqarput. Nukissiornermit silaannarsuarmik mingutsitsineq 182.906 tonsiusimavoq atuinermillu mingutsitsineq 442.291 tonsiusimalluni. 1990-imi nukissiuutinit silaannarsuarmik mingutsitsineq ing<en-iusimavoq.
2015-imi silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq CO2-mut sanilliullugu 523.963 tonsiusimavoq. Taakkunannga 107.987 tonsit nukissiornerminngaaneersuupput, 413.102 tonsit atuinermeersuullutik kiisalu 2.874 tonsit nukissiorfinninngaaneerlutik. 1990-imiit 2015-imut innaallagiamik aamma kissamik pilersuineq annertusingaatsiarsimagaluartoq, nukissiornermit mingutsitsineq CO2-mut sanilliunnera 74.919 tonsimik annikilleriarsimavoq.
Titartagaq 4. Assigiinngitsuni drivhusgassimik mingutsitsineq tamakkiisoq
